Vähemalt üks sall sai mul valmis! Ülesanne täidetud Isetegija ühistegemise projekti "Kevadsall 2007" raames. Eriti lihtne, kuna kogu iva seisneb efektlöngas (ja lõnga nimi on paraku hetkel kadunud).

Valmistui huivi Viron Isetegija-foorumin (=Suomen IhanItse) yhdessä tekemisen projektin "Keväinen huivi 2007" merkeissä.

Tegelikult algas kõik randmesoojendajatest, nägin lõngapoes sama lõnga teisest värvist midagi vastavat, ja tahtsin muidugi kohe endale kah. Aga juba esimese randmesoojendaja tegemise järel hakkas tunduma, et see on rohkem mu õe stiil ja nägu. Tahtsin siis teha lisaks randmesoojendajale ka õlasoojendaja. Kudusin 3-4cm laia kaeluse ja üritasin sinna jätku tekitada heegeldades. Salomonisölmena ei näinud see lõng üldse ilus välja, ja kogu see kaelus tundus liiga labaselt kirev. Katsetasin musta lõnga, ja ehkki efektlõngal on musta niidi sisse need värvilised tutikesed korrutatud, ei paista see kuigi kaugele, ja must oli liiga kontrastne. Käisin lõngapoes mõttevälgatust otsimas, aga lootusetu, üks hullem kui teine. Lõpuks ostsin sama lõnga teise kera juurde, ja tegin lihtsa kitsa ripskoes salli, ühe otsa lähedal auk, kust saab teise salli otsa läbi toppida (ja kui see idee praktikas ei tööta, on see lihtne kinni ömmelda, see lõng peidab kõik). Aga seda valmis kaelust üles ei saanud harutada, lõpetusreal läheb lõng nii sõlme, et ei hargne. Seega tegin sellest juuksekummi komplekti täiendama (see pundar seal paremas käes). Ja jään ärevusega ootama, kas mu õde soostub neid kandma, sest ehkki nad mulle endale meeldivad, ei sobi nad minuga eriti, või ehk ennekõike mu elukoha inimeste üldise riietusstiiliga.

Oikeastaan alkoi kaikki rannelämmittimistä. Näin lankakaupassa saman lankan eri sävystä jotain vastaava, ja pakko oli itsekin saata sellaiset. Tehdessäni tosiaan huomasin, että ovat enemmän siskoni kuin minun näköiset. Lisäksi halusin tehdä olkainlämmittimen. Neuloin kauluksen ja yritin jatkaa virkkaamalla. Salomoninsolmuina tämä lanka näytti rumalle, ja lisäksi koko työ liioin kirjaavalle. Musta lanka ei sovinnut sen paremmin (vaikka efektilankan, jonka nimi jo hävinnyt, runkona on ohut musta lanka). Lopuksi päätyin tekemään yksinkertaisen aina-oikein kapean huivin, toisessa päässä on reikä, jonka läpi toisen pään pystyy pujottamaan (ja jos se idea ei toimi, on se helppo ommella kiinni, lanka peittää varmasti korjauksen). Ja kun olkainlämmittimeen takoitettua kaulusta ei pystynyt purkamaan, tein siitä hiuskiinnikkeen (onko se suomeksi pompula? -se siellä oikeassa kädessäni). Nyt pitää vaan selvittää, suostuisiko sisko niitä pitämään.